Longsword

Longsword

Eurooppalaisessa miekkailuperinteessä kuvauksia kilpailuista ja niiden säännöistä löytyy aina keskiajalta lähtien. Kilpailuja on käyty sekä kaksintaistelujen muodossa että puhtaasti urheilumielellä. Nykypäivän historiallisen miekkailun kilpailutoiminta pohjautuu tähän perinteeseen.

Turun Linnan Turnajaisten pitkämiekkaotteluiden säännöt perustuvat belgialaisten ja ranskalaisten kiltojen kilpailujärjestelmään, jossa tähän tapaan oteltiin ainakin 1500-luvulta 1700-luvulle saakka. Vaikutteita on otettu myös nykyisen Saksan alueen vanhasta miekkailuperinteestä.

Perusideana on ”kukkulan kuningas”, jolle tulee joka erässä uusi haastaja. Ottelut käydään paras kolmesta –systeemillä eli otteluvoittoon tarvitaan kaksi erävoittoa ja voittaja jää “kuninkaaksi”.

Ottelijoilla on tummat puvut ja miekkojen terissä kalkkia. Erän voittaja määräytyy sillä, kumpi on osunut korkeammalle vastustajan asusteessa – päälaki on korkein kohta.

Molemmilla on mahdollisuus tehdä viisi yritystä eli osumaa lyönneillä erän aikana.

Voitettujen otteluiden perusteella käydään pudotuskilpailut ja lopulta finaali.


PITKÄMIEKKA

Saksalainen miekkailu on monipuolinen, vauhdikas kamppailulaji, jossa yhdistyy taktinen ajattelu ja salamannopea toiminta. Lajin perinteeseen kuuluu monien erilaisten miekkojen, kuten lyhyen tussakin, rapiirin, veitsimäisen messerin ja yhdenkäden lyömämiekan käyttötaito, ja siihen liittyy läheisesti myös paini, ja tikarin sekä varsiaseiden käyttö.